Juhlavuosi lähestyy – Historiikin tekoa helpottaa järjestetty arkisto
Huhtikuussa 1988 kokoontui viiden miehen projektiryhmä pohtimaan golfkentän rakentamista Joroisiin. Karl Grotenfeldt, Erkki K.M. Leppävuori, Jaakko Suikkari, Antti Elfengren ja Kaarlo Kinnunen päättivät panna toimeksi. Tarvittiin yhtiö. Nopein tapa oli hankkia jo rekisterissä oleva yhtiö. Karl Grotenfeldt tarjoutui auttamaan. Hänen määräämisvallassaan oleva Famigro Oy osti, 13.4.1988 kaupparekisteriin merkityn, Ultimaatti Oy-nimisen yhtiön. Sillä ei ollut ollut vielä mitään liiketoimintaa ja kun osakkeet siirtyivät joroislaiseen omistukseen, ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön nimi muutettiin Kartano-Golf Oy:ksi. Projektiryhmästä tuli yhtiön hallitus ja toimiala muutettiin golftoimintaan soveltuvaksi. Alkoi osakeannin ja kentän suunnittelu. Yhtiön nimeä jouduttiin korjaamaan vielä kertaalleen, kun kaupparekisteri ei hyväksynyt sitä. Yhtiö ristittiin uudelleen ja Joroisten Kartano-Golf Oy kelpasi kaupparekisteriin. Noista ajoista tulee kuluneeksi ensi vuonna 30 vuotta. On aika laatia historiikki.
Historiikin laatiminen vaatii kirjoittajaltaan paneutumista yhtiön ja seuran arkistoon. Kolmessakymmenessä vuodessa kertyy mapeittain aineistoa, joka on enemmän tai vähemmän epämääräisessä järjestyksessä. Kansallisarkiston organisaatioon kuuluvat Maakunta-arkistot ovat loppusijoituspaikkoja tämän laatuiselle arkistoille. Ennen sinne tapahtuvaa sijoittamista arkistot on kuitenkin järjestettävä. Siinä käytetään arkistokaavaa, jossa aineisto lajitellaan pääsarjoihin, jotka puolestaan jetaan alasarjoihin. Lajittelun yhteydessä tehdään aineiston seulonta ja puhdistus. Aineistosta poistetaan se materiaali, jota ei arkistoida tai joka ei kuulu tähän arkistoon. Tämä, mutkikkaasti ilmaistu, työ on nyt Oy:n ja Ry:n osalta tehty Petteri Ruuskasen aikakauteen asti. Se tarkoittaa kahtakymmentä taakse jäänyttä vuotta.
Historiikin kirjoittajalle aiheeseen syventyminen on nyt helpompaa. Sailytettävä aineisto on aihepiireittään aikajärjestyksessä. Asiakirjat säilytetään Arkistolaitoksen hyväksymissä koteloissa pääsarjoittain.
Poistettava aineisto menee hävitettäväksi joko polttoon tai silputtavaksi. Työhön kului yli kaksikymmentä työpäivää Ilpo Keinäseltä ja Ami Semiltä, jotka kuvassa sukeltavat arkistojen saloihin.Tuhottavaksi lähti pari peräkärryllistä poltettavaa.
